Pätkis stories 4

Pätkis the Pätmän täällä taas miau!

Minusta on tullu jo melkonen seuralainen ja touhuaja. Hirrrveeesti ajetaan kavereiden kanssa rallia ja touhutaan kaikkee kivaa. En tiiä miksi ne nuo täti, setä ja pienemmät ihmiset nauraa meille melkein joka päivä, varsinkin mulle. Oon kuulema ihan hassu kissa. Mitä hassua siinä on jos pieni kissan poikanen on utelias ja haluaa tutkia ja kokeilla vähän kaikkee?!
Tuollakin yhessä huoneessa on semmonen joku korkeempi taso, jonka ympärillä nuo ihmiset aina syö, niin minäkin oon päättäny aina välillä käydä siellä tutkimassa. Sieltä saattaa löytyä nuiden ihmisten ruokakuppeja ja niissä on jännän hajusia ja makusia juttuja. Yks päivä se tuo täti meinas kyllä suuttua mulle, kun tavotti minut taas sieltä vähän maistelemasta. Meuhasi mulle, että syön kuulema rippijuhliin tehdyn munavoin. En tiiä mistään juhlista, enkä voimunista, mutta oli se hyvvää :)
Eikä ne nuo täti ja setä taida kovin pahoja olla, kun ne antaa meille hyvää ruokaa. Minua aina pusketuttaa ihan hirrrveesti, kun ootetaan kavereiden kanssa, että ne antaa kupit, niin ihan se on pakko puskee nuiden ihmistenkin jalkoja. Enkä minä ihan joka kerta enää viiti juosta pakoonkaan, kun ne minusta ohi kävelee. Mutta se silittämisjuttu minua vielä mietityttää. En oo antanu niiden koskee itteeni, kun ihan vahingossa.
Täällä käy monena päivänä semmonen ukki-ihminenkin, joka leikittää meitä hirrrveeesti semmosella keppilelulla, jossa on piiitkä karvahäntä. Se on varmasti ainakin sadan hiiren mittanen ja sillä minäkin uskallan tulla leikkimään, kun ei nuo ihmiset pääse siinä liian lähelle.

Nyt pitää kyllä lähtee kattomaan minne kaverit on hävinny. Ne on varmasti tekemässä jotain kivaa ja minä en halua jäähä siitä huvista paitsi.

Pätkis the Pätmän